Huhujen mukaan se pitaa paikkansa, mutta lopullisesti se selviaa huomisaamun kokouksen avaukessa klo.10.00, silla se tulee nayttamaan, onko Japanin kampanjointi, tana vuonna mm. Lansi-Afrikassa, tuottanut tulosta ostaa lisaa aania puolelleen tassa vuosikokouksessa. Uusien maiden krediittien tarkistus ja kokouksen ensimmaiset aanestykset tulevat nayttamaan, mitka jasenmaat kuuluvat Japanin leiriin. IWC:ssa on nyt 66 jasenmaata.

 

 

Japani on osoittautunut jarkkymattomaksi mm. RMS-keskustelujen aikana.Yksi teoria tahan on se, etta maan suurin elinkeino, kalastusteollisuus on suuressa pulassa ehtyvien kalakantojen kadotessa. Viime vuosien aikana on nahty Japanin kansalaisiin kohdistuvaa  raivokasta kampanjointia valaanlihan kulutuksen lisaamiseksi seka sen makuun totuttamiseksi. Kun meret on putsattu kalakannoista, Japani aikoo tuoda tilalle takaisin toisen ruokalajin, valaat. Nain itse tulevaisuus ja yha tyhjentyvien merten tila ratkaisee taman paivan ongelman, valaanlihan heikon menekin Japanissa. Valaiden teurastamista on puolusteltu silla, etta valaat syovat liian paljon ihmisravinnoksi kuuluvia kaloja, joten mm. lahtivalaskantta (nykyinen Japanin itseasettama vuosikiintio on 440 lahtivalasta)olisi harvennettava 935 yksiloa vuodessa, lisaten tahan 50 ryhavalasta ja 40 sillivalasta, 10 lisaa nykyiseen kiintioon.   Lisatietoja: http://www.abc.net.au/news/newsitems/200506/s1395544.htm

 

Samaan teoriaan voidaan katsoa kuuluvan myos uusien lajien lisaaminen Japanin harjoittamaan ns. "tieteelliseen pyyntiin" kuten ryhavalaat. Nain Japani poistaa "vaha arvoisemman" valaat ja antaa tilaa kallisarvoisen, nyt erittain harvinaisen sinivalaspopulaation kasvulle. Syita uusien lajien lisaaminen on myos se, etta nain Japani saa lisaa pelinappuloita tahan vuosikokoukseen haluamansa RMS ehdotuksensa tueksi.

 

Elainsuojelujarjestot paljastavat valaanpyynnin julmuuden
peiteoperaatiolla- harpuunoitu valas ammutaan kivaarilla,
kuolinkamppailu jopa 14 minuuttia.

Tanaan julkaistu jarkyttava uusi videomateriaali kumoaa Norjan
vaitteet siita, etta valaanpyynnissa tapetut valaat eivat karsi pitkia
kuoliaikoja. Norja tulee esittamaan pyyntiraporttinsa  IWC:n

vuosikokouksessa 20.-24.6. Norjan vaitteita alle kahden minuutin

kuolinajoista on kritisoitu jo useiden vuosien ajan, mutta nyt siita

on tuore todiste kuvamateriaalina.

Peiteoperaatiosta vastasi elainsuojelujarjestot World Society for the
Protection of Animals (WSPA) ja Environmental Investigation Agency (EIA)
tutkijat. Video on kuvattu Toukokuussa lahella Vardon rannikkoa
Norjassa. Tutkijat seurasivat luvanvaraista valaanpyyntialusta nimelta
"Wilson Senior" sen pyyntialueen laheisyyteen saaden kuvattua
lahtivalaan kaksituntisen jahdin ja kuolinkamppailun.

Tutkijat todistivat lahtivalaan harppuunoinnin, jonka jalkeen valas ui
pinnalle useita kertoja piehtaroiden tuskaisesti yli 14 minuuttia ennen
lopullista tajuttomuutta ja menehtymista rahjahtavan harppuunan seka
kivaariluotien aiheuttamiin vammoihin. Kivaaria jouduttiin kayttamaan 7
kertaa. Norja on ilmoittanut IWC:ssa lahyivalaiden keskimaaraiseksi
kuoliajoiksi 2 minuuttia, (ensimmaisen harppuunan iskusta lopulliseen
kuolemaan).

"Tama materiaali on todiste, usean muun ilmiselvan seikan lisaksi
siita, kuinka julmalle valaanpyynnille ei ole olemassa inhimillisempia
vaihtoehtoja" sanoo WSPA:n Kampanjapaallikko Leah Garcia.

"EIA:n tutkijat ovat paljastaneet niin sanotun modernin valaanpyynnin
likaisen todellisuuden, jonka aikana elain saatta karsia jopa kahden
tunnin ajan, jahdattuna, harppuunoituna ja lopuksi ammuttuna ueista
kertoja kivaarilla." EIA:n Puhemies Claire Bass kommentoi.

Kuvamateriaali julkaistiin juuri ennen IWC:n vuosikokouksen
paaosuutta, jossa jasenmaat tulevat paattamaan valaiden tulevaisuudesta.
"Toivon, etta EIA:n ja WSPA:n videomateriaali herattaa nyt

kansalaiset vastustamaan julmaa ja taysin tarpeetonta

valaapyyntia entista ankarammin. Nyt jos koskaan, valaat tarvitsevat

jalleen sita 60-luvun "Save the Whale" henkea." sanoo Valaiden Puolesta
Ry.n puheenjohtaja, Viivi Syrja.

WSPA, EIA ja Valaiden Puolesta Ry. ovat osana kansainvalista,

140 jarjeston "Whale Watch"-koalitiota (http://www.whalewatch.org),

jotka lobbaavat IWC:ssa kaupallista valaanpyyntia vastaan. Yli 1500

valasta pyydetaan erittain julmin menetelmin vuosittain, yhteensa yli

25 000 suurvalasta kaupallisen valaanpyynnin kiellon jalkeen 1986.

 

 

Leike: http://www.whalewatch.org/index_en.asp