Make your own free website on Tripod.com

.

.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.

  Milloin laulaa

viimeinen valas?

Kansainvälinen kaupallisen valaanpyynnin kielto, moratorium, on ollut voimassa yli 15 vuotta. Kansainvälinen valaanpyyntikomissio, eli IWC (International Whaling Commission, www.iwcoffice.org), aikoo kumota kiellon uudella asiakirjalla ja sallia valaanpyynnin kaupallisiin tarkoituksiin. Suomi on yksi IWC:n äänioikeutetusta jäsenmaasta, joka luetellaan suojelumieliseksi maaksi, komission ns. like minded - jäseneksi. Suomen lainsäädäntö kieltää valaiden pyynnin ja kaupankäynnin valastuotteilla Suomessa.

Ikävä kyllä, RMS keskustelujen kohdalla laki ei vastaa Suomen nykyistä kantaa IWC:n kokouksissa, sillä valtiomme tukee valaanpyyntimaiden toivomaa RMS asiakirjan tekstiä valaanpyynnin hoito-ohjelmalle (Revised Management Scheme, RMS). RMS säätelisi miten, milloin ja kuinka monta valasta (pyyntikiintiöt) voidaan kaupallisesti pyytää, mutta erittäin heikoin tavoin, joilla sitä voisi valvoa.

Mikä on RMS? (Revised Management Scheme)

Ehdotusteksti asiakirjalle, joka tulisi sisältämään sääntöjä, sekä useissa kohdissa opaste kaupallisen valaanpyynnin hoidolle, jos nykyinen pyyntikielto kumotaan.

Mikä on RMP? (Revised Management Programme)

IWC:n tieteellinen komitea (neuvoa antava komitea, joka koostuu biologeista ja johtavista asiantuntijoista. He kokoontuvat keskustelemaan valaisiin liittyvistä aiheista sekä tieteellisistä tutkimuksista) on jo pitkään yrittänyt kehittää mekanismia, jonka avulla kaupallisia pyyntikiintiöitä voidaan laskea. Näin syntyi Revised Management Programme, joka teoriassa asettaa “kannattavia” kiintiöitä eri valaspopulaatioille. RMP on RMS:n yksi komponentti, jonka avulla turvalliset ja kannattavat pyyntikiintiöt laskettaisiin, sekä säännöt näiden asetettujen kiintiöiden noudattamiselle. 

Useita vuosia kestäneiden keskustelujen aikana valaanpyyntimaat ovat toistamiseen estäneet RMS tekstiin ehdotetut valaiden suojeluun liittyvät seikat, kuten esim. kansainväliset tarkkailijat pyyntialuksilla. Nykyinen RMS tekstin erittäin heikko sisältö ei tule takaamaan mm. kaupallisen valaanpyynnin asianmukaista valvontaa.

Miksi RMS asiakirjaa tulisi vastustaa?

Valaanpyynti IWC:n pyyntimaiden taholta kohdistuu seuraaviin lajeihin (pienvalaslajeja ei lueteltu):

Pohjoisennelihammasvalas, Baird's beaked whale - Japani

Grönlanninvalas, Bowhead whale - USA (Alaska) ja Venäjä (Chukota)

Tropiikinvalas, Bryde's whale - Japani

Sillivalas, Fin whale - Grönlanti

Harmaavalas, Gray whale - Venäjä

Ryhävalas, Humpback whale - St Vincent ja Grenadinit

Pitkäeväpallopäävalas, Long finned pilot whale - Japani ja Färsaaret

Lahtivalas, Minke whale - Japani, Islanti, Norja ja Grönlanti

Seitivalas, Sei whale - Japani

Lyhyteväpallopäävalas, Short finned pilot whale - Japani

Kaskelotti, Sperm whale - Japani

Kaupallisen pyynnin kielto astui voimaan vuonna 1984, mutta edelleen lähes 2500 valasta, 100 000 pienvalaan lisäksi (delfiinit ja pyöriäiset), kuolee vuosittain erittäin julmin menetelmin ns. tieteellisen sekä alkuperäiskansojen pyynnin nimiin. Norja vastusti IWC:n kaupallisen pyynnin kieltoa 1992 ja on viimeisen 12 vuoden ajan pyytänyt 500 - 700 lahtivalasta vuodessa. Jos RMS teksti hyväksytään, nämä pyyntiluvut tulevat nousemaan rajusti, vaarantaen useita valaslajeja sukupuuttoon. Enemmän kuin IWC:n asettamat vuosittaiset pyyntikiintiöt, valaskantoja verottavat mm. ympäristösaasteet ja muutokset, kuten ilmaston lämpeneminen, laivaliikenne sekä kalastus-, öljy- ja kaasuteollisuus.

Japani on tukenut aggressiivisesti lukuisten pienten kehitysmaavaltioiden jäsenyyttä IWC:ssa, sponsoroimalla näitä rahallisesti, lisäten näin valaanpyyntiä puolustavia ääniä ja omien tavoitteidensa hyväksymistä. Vesitetty RMS-asiakirjan teksti on yksi Japanin tavoitteista IWC:ssa maailman suurimpana valastuotteiden kuluttajamaana. Kiertämällä pyyntikiellon tieteen nimissä, Japanin markkinoille tulee tonneittain valastuotteita kaupallisiin tarkoituksiin, pääasiassa luksusravintoloiden ruokalistoille.

Valaanpyyntimaat, kuten Japani, Norja ja alkuperäiskansojen pyyntiä harjoittavat valtiot (Tanska, Grönlanti, Kanada) eivät ole kunnioittaneet voimassa olevaa moratoriumia sen 15 voimassaolovuosien aikana. Valaita pyydetään vuosittain kaupallisesti kiellosta huolimatta, joten on erittäin epätodennäköistä, että IWC pystyisi RMS asiakirjallaan valvomaan huomattavasti lisääntyvien pyyntien laillisuutta. Myös pyyntimaat tulisivat lisääntymään Japanin houkutellessa lisää kauppasuhteita mm. kehitysmaissa.

Valaanpyynti tällä vuosituhannella on täysin tarpeetonta sekä metsästysmenetelmistä raain. IWC:n tieteellinen komitea ei ole pystynyt vieläkään todistamaan valaan kuolinaikoja erittäin julman pyynnin aikana, joka yleensä tapahtuu vaikeissa meriolosuhteissa (nykyinen arvio: 2 min. - 1 tunti). Valaan tajuttomuuden tilaa on erittäin vaikea havaita sen erikoisen verenkierron vuoksi, joten kuolleelta näyttävä eläin saattaa vielä teurastusvaiheessa olla elossa ja siten tuntea suuria kärsimyksiä ennen lopullista menehtymistä. Tämä saattaa venyä jopa tunnin mittaiseksi kuolinkamppailuksi räjähtävän harppuunaiskun jälkeen. Nykyinen RMS-asiakirja ei huomio eläinsuojelullisia seikkoja lainkaan.

decked.jpg