Milloin laulaa
viimeinen valas?
Kansainvälinen kaupallisen valaanpyynnin
kielto, moratorium, on ollut voimassa yli 15 vuotta. Kansainvälinen valaanpyyntikomissio, eli IWC (International Whaling Commission,
www.iwcoffice.org), aikoo kumota kiellon uudella asiakirjalla ja sallia
valaanpyynnin kaupallisiin tarkoituksiin. Suomi on yksi IWC:n äänioikeutetusta jäsenmaasta, joka luetellaan suojelumieliseksi
maaksi, komission ns. like minded - jäseneksi. Suomen lainsäädäntö kieltää valaiden pyynnin ja kaupankäynnin valastuotteilla
Suomessa.
Ikävä kyllä, RMS keskustelujen kohdalla laki
ei vastaa Suomen nykyistä kantaa IWC:n kokouksissa, sillä valtiomme tukee valaanpyyntimaiden toivomaa RMS asiakirjan tekstiä
valaanpyynnin hoito-ohjelmalle (Revised Management Scheme, RMS). RMS säätelisi miten, milloin ja kuinka monta valasta (pyyntikiintiöt)
voidaan kaupallisesti pyytää, mutta erittäin heikoin tavoin, joilla sitä voisi valvoa.
Mikä
on RMS? (Revised Management Scheme)
Ehdotusteksti asiakirjalle, joka tulisi sisältämään sääntöjä, sekä useissa kohdissa opaste kaupallisen valaanpyynnin
hoidolle, jos nykyinen pyyntikielto kumotaan.
Mikä on RMP?
(Revised Management Programme)
IWC:n tieteellinen komitea (neuvoa antava komitea, joka
koostuu biologeista ja johtavista asiantuntijoista. He kokoontuvat keskustelemaan valaisiin liittyvistä aiheista sekä tieteellisistä
tutkimuksista) on jo pitkään yrittänyt kehittää mekanismia, jonka avulla kaupallisia pyyntikiintiöitä voidaan laskea. Näin
syntyi Revised Management Programme, joka teoriassa asettaa “kannattavia” kiintiöitä eri valaspopulaatioille.
RMP on RMS:n yksi komponentti, jonka avulla turvalliset ja kannattavat pyyntikiintiöt laskettaisiin, sekä säännöt näiden asetettujen
kiintiöiden noudattamiselle.
Useita vuosia kestäneiden keskustelujen
aikana valaanpyyntimaat ovat toistamiseen estäneet RMS tekstiin ehdotetut valaiden suojeluun liittyvät seikat, kuten esim.
kansainväliset tarkkailijat pyyntialuksilla. Nykyinen RMS tekstin erittäin heikko sisältö ei tule takaamaan mm. kaupallisen
valaanpyynnin asianmukaista valvontaa.
Miksi RMS asiakirjaa tulisi vastustaa?
Valaanpyynti IWC:n pyyntimaiden taholta kohdistuu seuraaviin lajeihin (pienvalaslajeja ei lueteltu):
Pohjoisennelihammasvalas,
Baird's beaked whale - Japani
Grönlanninvalas,
Bowhead whale - USA (Alaska) ja Venäjä (Chukota)
Tropiikinvalas,
Bryde's whale - Japani
Sillivalas, Fin
whale - Grönlanti
Harmaavalas,
Gray whale - Venäjä
Ryhävalas, Humpback
whale - St Vincent ja Grenadinit
Pitkäeväpallopäävalas,
Long finned pilot whale - Japani ja Färsaaret
Lahtivalas, Minke
whale - Japani, Islanti, Norja ja Grönlanti
Seitivalas, Sei
whale - Japani
Lyhyteväpallopäävalas,
Short finned pilot whale - Japani
Kaskelotti, Sperm
whale - Japani
Kaupallisen pyynnin kielto astui voimaan vuonna 1984,
mutta edelleen lähes 2500 valasta, 100 000 pienvalaan lisäksi (delfiinit ja pyöriäiset), kuolee vuosittain erittäin julmin
menetelmin ns. tieteellisen sekä alkuperäiskansojen pyynnin nimiin. Norja vastusti IWC:n kaupallisen pyynnin kieltoa 1992
ja on viimeisen 12 vuoden ajan pyytänyt 500 - 700 lahtivalasta vuodessa. Jos RMS teksti hyväksytään, nämä pyyntiluvut tulevat
nousemaan rajusti, vaarantaen useita valaslajeja sukupuuttoon. Enemmän kuin IWC:n asettamat vuosittaiset pyyntikiintiöt, valaskantoja
verottavat mm. ympäristösaasteet ja muutokset, kuten ilmaston lämpeneminen, laivaliikenne sekä kalastus-, öljy- ja kaasuteollisuus.
Japani on tukenut aggressiivisesti lukuisten pienten
kehitysmaavaltioiden jäsenyyttä IWC:ssa, sponsoroimalla näitä rahallisesti, lisäten näin valaanpyyntiä puolustavia ääniä ja
omien tavoitteidensa hyväksymistä. Vesitetty RMS-asiakirjan teksti on yksi Japanin tavoitteista IWC:ssa maailman suurimpana
valastuotteiden kuluttajamaana. Kiertämällä pyyntikiellon tieteen nimissä, Japanin markkinoille tulee tonneittain valastuotteita
kaupallisiin tarkoituksiin, pääasiassa luksusravintoloiden ruokalistoille.
Valaanpyyntimaat, kuten Japani, Norja ja alkuperäiskansojen
pyyntiä harjoittavat valtiot (Tanska, Grönlanti, Kanada) eivät ole kunnioittaneet voimassa olevaa moratoriumia sen 15 voimassaolovuosien
aikana. Valaita pyydetään vuosittain kaupallisesti kiellosta huolimatta, joten on erittäin epätodennäköistä, että IWC pystyisi
RMS asiakirjallaan valvomaan huomattavasti lisääntyvien pyyntien laillisuutta. Myös pyyntimaat tulisivat lisääntymään Japanin
houkutellessa lisää kauppasuhteita mm. kehitysmaissa.
Valaanpyynti tällä vuosituhannella on täysin tarpeetonta
sekä metsästysmenetelmistä raain. IWC:n tieteellinen komitea ei ole pystynyt vieläkään todistamaan valaan kuolinaikoja erittäin
julman pyynnin aikana, joka yleensä tapahtuu vaikeissa meriolosuhteissa (nykyinen arvio: 2 min. - 1 tunti). Valaan tajuttomuuden
tilaa on erittäin vaikea havaita sen erikoisen verenkierron vuoksi, joten kuolleelta näyttävä eläin saattaa vielä teurastusvaiheessa
olla elossa ja siten tuntea suuria kärsimyksiä ennen lopullista menehtymistä. Tämä saattaa venyä jopa tunnin mittaiseksi kuolinkamppailuksi
räjähtävän harppuunaiskun jälkeen. Nykyinen RMS-asiakirja ei huomio eläinsuojelullisia seikkoja lainkaan.
|